Tiesitkö, että sauvakävely on lähtöisin Kalajoelta?

 Jussi Kurikkala, sauvakävelyn isä: "Aivan sulan kesän aikana Kurikkala on voimistellut hiihtoliikkeitä tehden ja kävellyt tai juossut, mutta hän on tehnyt myös sellaista, jota paikkakunnan väki on päätään pudistellen katsellut: kuuluu kävelleen ja juosseen suksisauvat käsissään kuuluilla Kalajoen rannoilla kesäaikoina töyräältä toiselle." Kirjasta Jussi Kurikkala - Kalajoen Junkkari; Lauri Järvinen 1990

Tähän ja Suomen Hiihtoliitosta saatujen tietojen perusteella voimme todeta, että sauvakävely onlähtöisin Kalajoen Hiekkasärkiltä. Jussi Kurikkala on ollut tiettävästi ensimmäinen hiihtäjä, joka onkäyttänyt suksisauvoja kesäharjoittelussaan 1930 -luvulla. Hän hiihti maailmanmestariksiZakopanessa 1939. Hänestä valtavista harjoituskilometrimääristä ja hylkeenpyynnistä kerrotaankirjassa hurjia tarinoita. Sauvakävelyn virallisessa historiassa todetaan, että 1930 - 1987 sauvaharjoittelu kuului hiihtäjien ohjelmaan kesäaikana. Myöhemmin sauvakävelystä on kasvanut suosittu, maailmanlaajuinen kuntoilumuoto.

 

Jussi Kurikkalan patsas sijaitsee Kalajoen keskustassa aivan kaupungintalon vieressä. 

Lisää Jussi Kurikkalasta alempana sivulla.

 

 

 

 

 

Jussi Kurikkalan perinteitä kunnioittaen hiekkasärkille on rakennettu uusi, kansainväliset kriteerit täyttävä sauvakävelypuisto

Klikkaa alla olevaa kuvaa ja lataa kartta sekä sauvakävelypuiston esite

Myös patikointiin meren rannassa tai luonnonkauniin Siipojoen maastoissa on hyvät mahdollisuudet. 

Katso patikointi- ja sauvakävelypuiston reitit tästä.

JUSSI KRIKKALASTA LISÄÄ...

*Juho "Jussi" Samuli Kurikkala (1915–1951) syntyi Kalajoella Kurikkalan kylällä
*1930-luvulla vaikuttanut maastohiihtäjä, joka oli tunnettu valtavista harjoitusmääristä ja erikoisista harjoittelutavoista
*Kurikkala käytti kesäajan harjoittelumuotona myös sauvakävelyä
*Kurikkalaa pidetään ensimmäisenä suomalaisena sauvakävelijänä
*Kurikkala voitti kolme mitalia maastohiihdon maailmanmestaruuskisoissa: hopeaa viestissä 1937 (Lahti), kultaa viestissä 1938 (Zakopane) ja kultaa 18 kilometrin hiihdossa 1939 (Chamonix)
*vuonna 1941 (MM Cortina d'Ampezzo) Kurikkala voitti kultaa 50 kilometrillä ja viestissä sekä hopeaa 18 kilometrillä, mutta kisojen MM-arvo peruttiin jälkikäteen
*Kurikkala oli myös hyvä kestävyysjuoksija, Lontoon olympiakisoissa 1948 hän oli 13. maratonilla
*Kurikkala on haudattu Iisvedelle, jossa hän harjoitteli ja vietti perheineen viimeiset vuotensa
*myöhemmin sauvakävelystä on kasvanut suosittu, maailmanlaajuinen kuntoilumuoto
*Jussi Kurikkalan perinteitä kunnioittaen Hiekkasärkille on rakennettu uusi, kansainväliset kriteerit täyttävä sauvakävelypuisto


Kalajoki – Ensimmäinen sauvakävelijä
ARV

Kurikkalan Jussi Kalajoelta – sauvakävelyn airut


Jussi juosta jylkytti Kurikkalan kylän hiekkatietä pitkin. Ketään ei tullut vastaan ja parempi niin. Vierasta vastaantulijaa olisi naurattanut, jos olisi nähnyt, että Jussilla oli kesälläkin suksisauvat kädessä. Kalajoen kuuluisin junkkari eli nuori mies, Jussi Kurikkala, oli koko kesän juossut ja kävellyt sauvojen kanssa ylös ja alas kotikylän joen, Siiponjoen, hiekkatöyräitä. Siellä ei ollut kukaan kummastelemassa. Hän oli kävellyt ja juossut kymmeniä kilometrejä päivässä.

Jussin lenkki jatkui Hiekkasärkille. Siellä oli vielä isommat hiekkapakat, joita saisi vedellä ylös ja alas niin paljon kuin jaksaisi. Jussi ei joutanut sivuilleen vilkuilemaan, vaikka Hiliman hotelli eli Pahikkaloiden täysihoitola olisi tarjonnut monenlaista herkkua.  Kioskein virvoitusjuoma ei kiinnostanut Jussia. Runsashappoinen sokerinen limonadi – valkoinen, keltainen tai punainen – tai leipuriliikkeiden nisut eivät olleet Jussin ruokaa. Kalaa tai hylkeenlihaa ja mieluummin vielä Jussin itseänsä pyytämää sen piti olla. Kotona oli tarjolla oman pellon tuotteita.
Kesän aikana Jussi oli voimistellut hiihtoliikkeitä tehden sekä kävellen että juosten. Ihmiset olivat vielä enemmän ihmetelleet, kun Jussi oli välistä hiihtänyt pitkin hietikoita puusukset jalassa. Kun oikein nopeaa piti päästä, hän potkaisi pois sukset jaloistaan ja kulki hiekkasärkkiä pitkin pelkät sauvat kädessään. Siinä oli rottinki notkunut. Jussi olikin hankkinut sauvat, jotka oli tehty ontosta metalliputkesta. Ne kestivät vähän paremmin.
Mäenlaskutaito ei näillä systeemeillä oikein parantunut, ja siitä häntä oli kritisoitu monta kertaa hiihtokilpailuista tehdyissä lehtikirjoituksissa. Hänen sisukkuutensa ja voimansa eivät tulleet pelkästä hiekkaharjoittelusta. Maatilan työt kotona olivat olleet hyviä harjoituksia. Perunan kuokkiminen kivireppu selässä vahvisti kummasti lihaksia.
Kevättalvisin meren jäällä hylkeenpyynnissä kertyi helposti harjoituskilometrejä. Pyynnissä apuna käytetyn ajopuun lykkääminen vaati voimia, ja matkaa merellä saattoi taittaa päivässä sata ellei satojakin kilometrejä.
Jussia huvitti lukuisat hänestä tehdyt lehtipiirrokset, joissa kuvattiin hänen sisukkuuttaan. Olipa muuan lehtimies jopa väittänyt, että hän oli hylkeenpyynnissä juonut verta suoraan luodinreiästä. Kyllä hän oli hylkeen perässä paljon kulkenut, mutta vielä ei ollut yhtään lehtimiestä siellä vastaan tullut. Joten arvailujahan voi ja saa esittää. Joka tapauksessa hylkeenpyynti oli parasta harjoittelua hiihtokilpailuja varten. Harmi, että parhaat hiihtokisat järjestettiin yhtä aikaa hylkeenpyynnin kanssa.
Sen Jussi kyllä myönsi, että eräälle kilpailumatkalle hän lähti silakkanelikko kainalossaan. Pitihän sitä ottaa mukaan, mitä Kalajoki parhaiten tarjosi eli kalaa.
Matka meren rannalle oli tuottoisa tälläkin kertaa. Jussi jolkutteli kohti kotia harrinippu olalla. Ne piti valmistaa ruuaksi saman tien. Mitään hitaan miehen kaloja harrit eivät olleet.

Jussi Kurikkalan esimerkin innoittamana hiihtäjät ovat käyttäneet harjoituksissaan erityisesti sauvaloikkaa, jossa loikitaan kovalla sykkeellä ylämäkeen.
Nykyisen sauvakävelyinnostuksen katsotaan alkaneen vuonna 1997, jolloin paneuduttiin tekniikan, tuotteiden ja koulutuksen kehittämiseen.
 
Junkkari on riehakas nuorukainen.

Kalajoella on edelleen urheiluseura Kalajoen Junkkarit.

Jussi Kurikkalan testamentti urheiluväelle: ”Vaikka onkin suurta saavuttaa mainetta urheilun kilpakentillä, tärkeämpää on kuitenkin sielun pelastuminen. Muistakaa pojat Jumalaa, ja iankaikkista elämää.”
Sanat on ikuistettu myös Antonio de Cudan veistämään Jussi Kurikkalan patsaaseen (1989), joka sijaitsee Kalajoen kaupungintalon edessä.

Harri on harjus.